Helättimen ja Helätin-ajon tarina
Ylivieskassa juostaan helatorstaina 29.5.2025 tammojen Helätin-ajo, jossa jaetaan Kohti Kuninkuusraveja eli KK-pisteitä. Mikä hevonen oli Helätin ja miten syntyi Helätin-ajo?
Ylivieskalainen Lauri Kokko (1929–2022) osti 6-vuotiaan Helättimen talliinsa syksyllä 1960. Tamma oli ehtinyt jo kerran varsoa ja oli nyt uudelleen kantavana. Niinpä tamma pääsi näyttämään osaamistaan kilparadoille vasta vuonna 1962.
Vuosi 1962 toi Helättimelle ja Lauri Kokolle18 voittoa ja ennätyksen 33,9. Seuraavana vuonna tahti parani ja kilpailukirjaan merkittiin 26 ykkössijaa ja ennätyksen parannus lukemiin 30,9.
Vuosi 1964 oli ilmiömäisen Helättimen uran hohdokkain. Tamma voitti 36 kertaa, joista arvokkain voitto oli Kouvolassa saavutettu ravikuningattaren seppele. Seppeleitä kertyi peräkkäisinä vuosina yhteensä kolme, ja kaikkiaan Helätin osallistui kuningatarkilpailuun viisi kertaa.
Helättimen uran lopullisiksi numeroiksi tulivat 308 starttia, 139 voittoa sekä ennätykset 27,2a ja 28,7. Voittosummaa on vaikeampi hahmottaa, sillä tamman kilpailu-uran aikana osa palkinnoista oli tavarapalkintoja. Lauri Kokko muistelee, että esimerkiksi Porin kuninkuusraveissa vuonna 1966 kunniapalkintona oli kolmimetrinen Sampo-äes, mikä lämmitti kovasti maanviljelijän mieltä.
Vuonna 1972 Ylivieskan uuden raviradan ensimmäiseksi suurkilpailuksi ideoitiin Malja-ajo. Lämminverisille ja suomenhevosille oli omat ajonsa, ja ensimmäiset maljat veivät nimiinsä Lauri Kokon Kometa ja Matti Nisulan Lennätin. Kilpailu ajettiin 11 kertaa molempien rotujen voimin, mutta vuodesta 1983 alkaen Malja-ajo rajattiin kustannussyistä vain lämminverisille. Tietysti suomenhevosille tarvittiin tilalle joku erikoiskilpailu, ja nimi sille oli helppo keksiä radan kuuluisimman suomenhevosen mukaan. Näin sai alkunsa Helätin-ajo, joka oli aluksi avoin myös oriille ja ruunille, vuodesta 2000 lähtien vain tammoille.
Tammoille rajattu Helätin-ajo toimi pitkään epävirallisena kuningatarkatsastuslähtönä, kunnes se siirrettiin loppukesällä ajettavien Ruunakunkkareiden yhteyteen. Viime vuonna kilpailu palasi juurilleen, kun se nykyään ajetaan helatorstaina KK-statuksella.
Miten muuten kävi sille varsalle, jota Helätin kantoi tullessaan Kokolle? Se syntyi kauniina toukokuun päivänä vuonna 1961, sai nimekseen Uskotin, juoksi ennätyksen 26,5a ja vei Lauri Kokon osallistumaan kanssaan viisi kertaa kuningatarkilpailuun.
Helätin-ajon kunniataulukko:
| 1983 | Paavin-Poika | Paavo Lahti | ||
| 1984 | Paavin-Poika | Paavo Lahti | ||
| 1985 | Jonnen-Taru | Pentti Hietamäki | ||
| 1986 | Ei ajettu | |||
| 1987 | Viekaani | Seppo Ristimäki | ||
| 1988 | Viekaani | Veikko Mahlamäki | ||
| 1989 | Vieteli | Risto Tupamäki | ||
| 1990 | V.V. Vikseli | Jorma Kontio | ||
| 1991 | Kiperä | Jorma Evijoki | ||
| 1998 | Viesker | Kaarlo Ahokas | ||
| 1999 | Petrus Rok | Antti Teivainen | ||
| 2000 | Eka-Tyttö | Antti Teivainen | ||
| 2001 | Messi | Esa Holopainen | ||
| 2002 | V.H. Suvitar | Ari Moilanen | ||
| 2003 | Hymyhuuli | Tapio Perttunen | ||
| 2004 | Lento-Esteri | Arto Laurukainen | ||
| 2006 | Velin Vinke | Antti Teivainen | ||
| 2007 | B. Helmiina | Reijo Borgström | ||
| 2008 | Velin Vinke | Antti Teivainen | ||
| 2009 | Velin Vinke | Antti Teivainen | ||
| 2010 | Vokukka | Kaarlo Ahokas | ||
| 2011 | B. Helmiina | Reijo Borgström | ||
| 2012 | Noriko | Jani Ruotsalainen | ||
| 2013 | Aino-Ilona | Hannu Hietanen | ||
| 2014 | Hissun Virva | Tuomas Pakkanen | ||
| 2015 | Mokomani | Jukka-Pekka Kauhanen | ||
| 2016 | Ryti-Tyttö | Jonny Länsimäki | ||
| 2017 | Akaasia | Markku Hietanen | ||
| 2018 | Virin Camilla | Niko Jokela | ||
| 2019 | Vieskerin Virva | Mika Forss | ||
| 2020 | Granetta | Jimmy Jonsson (SWE) | ||
| 2021 | Pitska | Hannu Hietanen | ||
| 2022 | Piskon Pouta | Jarkko Kervinen | ||
| 2023 | Pitska | Hannu Hietanen | ||
| 2024 | Lakan Leija | Santtu Raitala |
