Ylivieskassa juostaan helatorstaina 29.5.2025 tammojen Helätin-ajo, jossa jaetaan Kohti Kuninkuusraveja eli KK-pisteitä. Mikä hevonen oli Helätin ja miten syntyi Helätin-ajo? Ylivieskalainen Lauri Kokko (1929–2022) osti 6-vuotiaan Helättimen talliinsa syksyllä 1960. Tamma oli ehtinyt jo kerran varsoa ja oli nyt uudelleen kantavana. Niinpä tamma pääsi näyttämään osaamistaan kilparadoille vasta vuonna 1962. Vuosi 1962 toi Helättimelle ja Lauri Kokolle18 voittoa ja ennätyksen 33,9. Seuraavana vuonna tahti parani ja kilpailukirjaan merkittiin 26 ykkössijaa ja ennätyksen parannus lukemiin 30,9. Vuosi 1964 oli ilmiömäisen Helättimen uran hohdokkain. Tamma voitti 36 kertaa, joista arvokkain voitto oli Kouvolassa saavutettu ravikuningattaren seppele. Seppeleitä kertyi peräkkäisinä vuosina yhteensä kolme, ja kaikkiaan Helätin osallistui kuningatarkilpailuun viisi kertaa. Helättimen uran lopullisiksi numeroiksi tulivat 308 starttia, 139 voittoa sekä ennätykset 27,2a ja 28,7. Voittosummaa on vaikeampi hahmottaa, sillä tamman kilpailu-uran aikana osa palkinnoista oli tavarapalkintoja. Lauri Kokko muistelee, että esimerkiksi Porin kuninkuusraveissa vuonna 1966 kunniapalkintona oli kolmimetrinen Sampo-äes, mikä lämmitti kovasti maanviljelijän mieltä. Vuonna 1972 Ylivieskan uuden raviradan ensimmäiseksi suurkilpailuksi ideoitiin Malja-ajo. Lämminverisille ja suomenhevosille oli omat ajonsa, ja ensimmäiset maljat veivät nimiinsä Lauri Kokon Kometa ja Matti Nisulan Lennätin. Kilpailu ajettiin 11 kertaa molempien rotujen voimin, mutta vuodesta 1983 alkaen Malja-ajo rajattiin kustannussyistä vain lämminverisille. Tietysti suomenhevosille tarvittiin tilalle joku erikoiskilpailu, ja nimi sille oli helppo keksiä radan kuuluisimman suomenhevosen mukaan. Näin sai alkunsa Helätin-ajo, joka oli aluksi avoin myös oriille ja ruunille, vuodesta 2000 lähtien vain tammoille. Tammoille rajattu Helätin-ajo toimi pitkään epävirallisena kuningatarkatsastuslähtönä, kunnes se siirrettiin loppukesällä ajettavien Ruunakunkkareiden yhteyteen. Viime vuonna kilpailu palasi juurilleen, kun se nykyään ajetaan helatorstaina KK-statuksella. Miten muuten kävi sille varsalle, jota Helätin kantoi tullessaan Kokolle? Se syntyi kauniina toukokuun päivänä vuonna 1961, sai nimekseen Uskotin, juoksi ennätyksen 26,5a ja vei Lauri Kokon osallistumaan kanssaan viisi kertaa kuningatarkilpailuun. Helätin-ajon kunniataulukko: 1983 Paavin-Poika Paavo Lahti 1984 Paavin-Poika Paavo Lahti 1985 Jonnen-Taru Pentti Hietamäki 1986 Ei ajettu 1987 Viekaani Seppo Ristimäki 1988 Viekaani Veikko Mahlamäki 1989 Vieteli Risto Tupamäki 1990 V.V. Vikseli Jorma Kontio 1991 Kiperä Jorma Evijoki 1998 Viesker Kaarlo Ahokas 1999 Petrus Rok Antti Teivainen 2000 Eka-Tyttö Antti Teivainen 2001 Messi Esa Holopainen 2002 V.H. Suvitar Ari Moilanen 2003 Hymyhuuli Tapio Perttunen 2004 Lento-Esteri Arto Laurukainen 2006 Velin Vinke Antti Teivainen 2007 B. Helmiina Reijo Borgström 2008 Velin Vinke Antti Teivainen 2009 Velin Vinke Antti Teivainen 2010 Vokukka Kaarlo Ahokas 2011 B. Helmiina Reijo Borgström 2012 Noriko Jani Ruotsalainen 2013 Aino-Ilona Hannu Hietanen 2014 Hissun Virva Tuomas Pakkanen 2015 Mokomani Jukka-Pekka Kauhanen 2016 Ryti-Tyttö Jonny Länsimäki 2017 Akaasia Markku Hietanen 2018 Virin Camilla Niko Jokela 2019 Vieskerin Virva Mika Forss 2020 Granetta Jimmy Jonsson (SWE) 2021 Pitska Hannu Hietanen 2022 Piskon Pouta Jarkko Kervinen 2023 Pitska Hannu Hietanen 2024 Lakan Leija Santtu Raitala
