Ylivieskassa juostaan helatorstaina tammojen Helätin-ajo, jota on ajettu Keskisen kaviouralla jo vuodesta 1983 alkaen. Mikä hevonen oli Helätin ja miten syntyi Helätin-ajo? Ylivieskalainen Lauri Kokko (1929–2022) osti 6-vuotiaan Helättimen talliinsa syksyllä 1960. Tamma oli ehtinyt jo kerran varsoa ja oli nyt uudelleen kantavana. Niinpä tamma pääsi näyttämään osaamistaan kilparadoille vasta vuonna 1962. Vuosi 1962 toi Helättimelle ja Lauri Kokolle18 voittoa ja ennätyksen 33,9. Seuraavana vuonna tahti parani ja kilpailukirjaan merkittiin 26 ykkössijaa ja ennätyksen parannus lukemiin 30,9. Vuosi 1964 oli ilmiömäisen Helättimen uran hohdokkain. Tamma voitti 36 kertaa, joista arvokkain voitto oli Kouvolassa saavutettu ravikuningattaren seppele. Seppeleitä kertyi peräkkäisinä vuosina yhteensä kolme, ja kaikkiaan Helätin osallistui kuningatarkilpailuun viisi kertaa. Helättimen uran lopullisiksi numeroiksi tulivat 308 starttia, 139 voittoa sekä ennätykset 27,2a ja 28,7. Voittosummaa on vaikeampi hahmottaa, sillä tamman kilpailu-uran aikana osa palkinnoista oli tavarapalkintoja. Lauri Kokko muistelee, että esimerkiksi Porin kuninkuusraveissa vuonna 1966 kunniapalkintona oli kolmimetrinen Sampo-äes, mikä lämmitti kovasti maanviljelijän mieltä. Vuonna 1972 Ylivieskan uuden raviradan ensimmäiseksi suurkilpailuksi ideoitiin Malja-ajo. Lämminverisille ja suomenhevosille oli omat ajonsa, ja ensimmäiset maljat veivät nimiinsä Lauri Kokon Kometa ja Matti Nisulan Lennätin. Kilpailu ajettiin 11 kertaa molempien rotujen voimin, mutta vuodesta 1983 alkaen Malja-ajo rajattiin kustannussyistä vain lämminverisille. Tietysti suomenhevosille tarvittiin tilalle joku erikoiskilpailu, ja nimi sille oli helppo keksiä radan kuuluisimman suomenhevosen mukaan. Näin sai alkunsa Helätin-ajo, joka oli aluksi avoin myös oriille ja ruunille, vuodesta 2000 lähtien vain tammoille. Tammoille rajattu Helätin-ajo toimi pitkään epävirallisena kuningatarkatsastuslähtönä, kunnes se vuonna 2020 siirrettiin loppukesällä ajettavien Ruunakunkkareiden yhteyteen. Kaksi vuotta sitten kilpailu palasi juurilleen, ja nykyään se ajetaan helatorstaina KK-statuksella. Miten muuten kävi sille varsalle, jota Helätin kantoi tullessaan Kokolle? Se syntyi kauniina toukokuun päivänä vuonna 1961, sai nimekseen Uskotin, juoksi ennätyksen 26,5a ja vei Lauri Kokon osallistumaan kanssaan viisi kertaa kuningatarkilpailuun. Helätin-ajon kunniataulukko: 1983 Paavin-Poika Paavo Lahti1984 Paavin-Poika Paavo Lahti 28,5 10 000 mk1985 Jonnen-Taru Pentti Hietamäki 30,2 15 000 mk1986 Ei ajettu1987 Viekaani Seppo Ristimäki 28,8 15 000 mk1988 Viekaani Veikko Mahlamäki 27,7 20 000 mk1989 Vieteli Risto Tupamäki 27,9 15 000 mk1990 V.V. Vikseli Jorma Kontio 29,6 17 000 mk1991 Kiperä Jorma Evijoki 30,8 18 000 mk1998 Viesker Kaarlo Ahokas 23,9a 30 000 mk1999 Petrus Rok Antti Teivainen 26,5 30 000 mk2000 Eka-Tyttö Antti Teivainen 28,1a 5 000 EUR2001 Messi Esa Holopainen 26,6a 5 045 EUR2002 V.H. Suvitar Ari Moilanen 27,0a 5 000 EUR2003 Hymyhuuli Tapio Perttunen 26,0a 5 000 EUR2004 Lento-Esteri Arto Laurukainen 26,8a 5 000 EUR2006 Velin Vinke Antti Teivainen 25,6a 6 000 EUR2007 B. Helmiina Reijo Borgström 25,3a 6 000 EUR2008 Velin Vinke Antti Teivainen 26,4a 6 000 EUR2009 Velin Vinke Antti Teivainen 27,1a 6 000 EUR2010 Vokukka Kaarlo Ahokas 26,1a 6 000 EUR2011 B. Helmiina Reijo Borgström 24,0a 6 000 EUR2012 Noriko Jani Ruotsalainen 24,5a 6 000 EUR2013 Aino-Ilona Hannu Hietanen 25,4a 6 000 EUR2014 Hissun Virva Tuomas Pakkanen 25,7a 5 000 EUR2015 Mokomani Jukka-Pekka Kauhanen 25,9a 5 000 EUR2016 Ryti-Tyttö Jonny Länsimäki 26,9a 3 000 EUR2017 Akaasia Markku Hietanen 26,3a 4 000 EUR2018 Virin Camilla Niko Jokela 27,0a 4 000 EUR2019 Vieskerin Virva Mika Forss 25,5a 4 000 EUR2020 Granetta Jimmy Jonsson (SWE) 25,8 5 000 EUR2021 Pitska Hannu Hietanen 27,2 5 000 EUR2022 Piskon Pouta Jarkko Kervinen 25,8 5 000 EUR2023 Pitska Hannu Hietanen 26,8 5 000 EUR2024 Lakan Leija Santtu Raitala 26,8 5 100 EUR2025 Varjosi Niko Jokela 26,4 4 000 EUR
