Vuonna 1972 Suomen raviradat luokiteltiin keskus-, maakunta-, II-luokan ja III-luokan radoiksi. Ylivieska sai tuolloin maakuntaradan arvon, mikä oli suuri voitto alueen hevosmiehille ja pari vuotta aiemmin valmistuneelle raviradalle. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä vuonna 1975 Hippos pudotti radan luokitusta maakuntaradasta II-luokan radaksi radan huonon kunnon vuoksi. Rata oli tehty silttimaalle ilman varsinaisia rakennekerroksia, minkä takia rata menetti kostuessaan kantavuuttaan. Radan kunnostukseen ryhdyttiin pikaisesti, sillä vaarana oli kilpailupäivien väheneminen 14 päivästä viiteen päivään. Kun kavioura oli korjattu, ylivieskalaiset hakivat radan luokituksen palauttamista takaisin maakuntaradaksi. Tällä välin alueen muutkin II-luokan raviradat olivat heränneet haaveilemaan Keski-Pohjanmaan maakuntaradan statuksesta. 1970-luvun lopulla maakuntaradan oikeuksista kilpailivat Ylivieskan lisäksi Haapajärvi, Kaustinen ja Kokkola. Hippos ei halunnut valita neljän paikkakunnan välillä. Se ilmoitti, että Keski-Pohjanmaan on turha havitella omaa maakuntarataa ennen kuin maakunta on tehnyt yksimielisen päätöksen siitä, kenelle maakuntaradan kunnia kuuluu. Kohtalaisen vääntämisen jälkeen alue päätyi ehdottamaan Hippokselle, että Ylivieska ja Kaustinen voisivat molemmat ryhtyä maakuntaradaksi. Hippoksen hallitus hyväksyi lokakuussa 1980 ratkaisun seuraavin sanamuodoin: ”Kaustinen ja Ylivieska yhdessä muodostavat maakuntaradan, jolloin esim. niiden yhteinen vuotuinen ajopäivämäärä on maakuntaradan tasoa.” Kuten arvata saattaa, radat unohtivat varsin pian olevansa yhtä ja samaa maakuntarataa, ja aloittivat kovan kilpailun alueen herruudesta. Teksti Katri Helminen
