Uutiset

Lauantaina 16.8.2025 Ylivieskan raviradalla ajetaan perinteinen Malja-ajo jo 53. kerran, sillä se syntyi yhdessä Ylivieskan raviradan kanssa. Rata valmistui vuonna 1970, ja uuden raviradan ensimmäiseksi suurkilpailuksi ideoitu Malja-ajo ravattiin ensimmäisen kerran kesällä 1972. Aluksi lämminverisille ja suomenhevosille oli omat Malja-ajonsa, ja ensimmäiset maljat veivät nimiinsä Lauri Kokon venäläistamma Kometa sekä Matti Nisulan tähtijuoksijaori Lennätin. Tuona ensimmäisenä vuonna ykköspalkinto oli 500 markkaa, ja palkinto on sittemmin vaihdellut suhdanteiden mukaan 1 000 markasta 50 000 markkaan ja 6 000 eurosta 10 000 euroon. 1970-luvulla Malja-ajot olivat tammojen juhlaa. Suomenhevosten puolella ravikuningatar Riuskan-Tyttö juhli kolme kertaa, lämminverisissä Kometa voitti kahdesti ja Jixy kolmesti. Jixy osallistui Malja-ajoon ensimmäisen kerran vuonna 1974 vain 4-vuotiaana. Se ilmoitettiin kisaan ennätyksellä 23,3a, mutta välistartti Oulussa muutti kaiken. Nuori tamma teki välistartissaan sensaatiomaisen ennätyksen 16,4a, joka oli paitsi absoluuttinen Suomen ennätys myös sen vuoden nelivuotiaiden tammojen Euroopan kärkiaika. Kansaa vaelsi sankoin joukoin Keskisen kaviouran varrelle katsomaan Jixyn ja sen sympaattisen omistaja-ohjastajan Matti Saarasen voittoa. Jixy ja Matti Saaranen olivat kolminkertainen Malja-ajon voittajapari 1970-luvulla. Myös Charme Asserdalin Malja-ajon voitto osui 1970-luvulle, vuoteen 1979. Raviurheilu eli tuolloin hullun kasvun ja kansainvälistymisen aikaa, ja Charme oli sen loistava lähettiläs. Charme-huuma toi Malja-ajon katsomoon peräti 4 400 maksanutta katsojaa. Vuoden 1979 lämminveristen Malja-ajon voittajat Charme Asserdal ja Heikki Korpi. Charmea pitelee Pohjanmaan Ravin edeltäjän Ylivieskan Hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Rantala. Malja-ajo ajettiin vuosina 1972–1982 sekä lämminverisille että suomenhevosille. Vuodesta 1983 alkaen se on ajettu vain lämminverisille. Kuvassa viimeisen eli vuoden 1982 suomenhevosten Malja-ajon voittajat Vekseli ja Pentti Savolainen. Teksti Katri Helminen, kuvat Pekka Viitamaa.

Ylivieskassa juostaan helatorstaina 29.5.2025 tammojen Helätin-ajo, jossa jaetaan Kohti Kuninkuusraveja eli KK-pisteitä. Mikä hevonen oli Helätin ja miten syntyi Helätin-ajo? Ylivieskalainen Lauri Kokko (1929–2022) osti 6-vuotiaan Helättimen talliinsa syksyllä 1960. Tamma oli ehtinyt jo kerran varsoa ja oli nyt uudelleen kantavana. Niinpä tamma pääsi näyttämään osaamistaan kilparadoille vasta vuonna 1962. Vuosi 1962 toi Helättimelle ja Lauri Kokolle18 voittoa ja ennätyksen 33,9. Seuraavana vuonna tahti parani ja kilpailukirjaan merkittiin 26 ykkössijaa ja ennätyksen parannus lukemiin 30,9. Vuosi 1964 oli ilmiömäisen Helättimen uran hohdokkain. Tamma voitti 36 kertaa, joista arvokkain voitto oli Kouvolassa saavutettu ravikuningattaren seppele. Seppeleitä kertyi peräkkäisinä vuosina yhteensä kolme, ja kaikkiaan Helätin osallistui kuningatarkilpailuun viisi kertaa. Helättimen uran lopullisiksi numeroiksi tulivat 308 starttia, 139 voittoa sekä ennätykset 27,2a ja 28,7. Voittosummaa on vaikeampi hahmottaa, sillä tamman kilpailu-uran aikana osa palkinnoista oli tavarapalkintoja. Lauri Kokko muistelee, että esimerkiksi Porin kuninkuusraveissa vuonna 1966 kunniapalkintona oli kolmimetrinen Sampo-äes, mikä lämmitti kovasti maanviljelijän mieltä. Vuonna 1972 Ylivieskan uuden raviradan ensimmäiseksi suurkilpailuksi ideoitiin Malja-ajo. Lämminverisille ja suomenhevosille oli omat ajonsa, ja ensimmäiset maljat veivät nimiinsä Lauri Kokon Kometa ja Matti Nisulan Lennätin. Kilpailu ajettiin 11 kertaa molempien rotujen voimin, mutta vuodesta 1983 alkaen Malja-ajo rajattiin kustannussyistä vain lämminverisille. Tietysti suomenhevosille tarvittiin tilalle joku erikoiskilpailu, ja nimi sille oli helppo keksiä radan kuuluisimman suomenhevosen mukaan. Näin sai alkunsa Helätin-ajo, joka oli aluksi avoin myös oriille ja ruunille, vuodesta 2000 lähtien vain tammoille. Tammoille rajattu Helätin-ajo toimi pitkään epävirallisena kuningatarkatsastuslähtönä, kunnes se siirrettiin loppukesällä ajettavien Ruunakunkkareiden yhteyteen. Viime vuonna kilpailu palasi juurilleen, kun se nykyään ajetaan helatorstaina KK-statuksella. Miten muuten kävi sille varsalle, jota Helätin kantoi tullessaan Kokolle? Se syntyi kauniina toukokuun päivänä vuonna 1961, sai nimekseen Uskotin, juoksi ennätyksen 26,5a ja vei Lauri Kokon osallistumaan kanssaan viisi kertaa kuningatarkilpailuun. Helätin-ajon kunniataulukko: 1983 Paavin-Poika Paavo Lahti 1984 Paavin-Poika Paavo Lahti     1985 Jonnen-Taru Pentti Hietamäki     1986 Ei ajettu     1987 Viekaani Seppo Ristimäki     1988 Viekaani Veikko Mahlamäki     1989 Vieteli Risto Tupamäki     1990 V.V. Vikseli Jorma Kontio     1991 Kiperä Jorma Evijoki     1998 Viesker Kaarlo Ahokas     1999 Petrus Rok Antti Teivainen     2000 Eka-Tyttö Antti Teivainen     2001 Messi Esa Holopainen     2002 V.H. Suvitar Ari Moilanen     2003 Hymyhuuli Tapio Perttunen     2004 Lento-Esteri Arto Laurukainen     2006 Velin Vinke Antti Teivainen     2007 B. Helmiina Reijo Borgström     2008 Velin Vinke Antti Teivainen     2009 Velin Vinke Antti Teivainen     2010 Vokukka Kaarlo Ahokas     2011 B. Helmiina Reijo Borgström     2012 Noriko Jani Ruotsalainen     2013 Aino-Ilona Hannu Hietanen     2014 Hissun Virva Tuomas Pakkanen     2015 Mokomani Jukka-Pekka Kauhanen     2016 Ryti-Tyttö Jonny Länsimäki     2017 Akaasia Markku Hietanen     2018 Virin Camilla Niko Jokela     2019 Vieskerin Virva Mika Forss     2020 Granetta Jimmy Jonsson (SWE)     2021 Pitska Hannu Hietanen     2022 Piskon Pouta Jarkko Kervinen     2023 Pitska Hannu Hietanen     2024 Lakan Leija Santtu Raitala    

Pohjanmaan Ravi ry on saanut hanketukea Euroopan maaseuturahaston yleishyödylliseen maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investointiin paikallisen Rieska-Leaderin kautta. Hankkeen nimi on kaksitoimisen yhdistelmälanan hankinta Ylivieskan raviradan hoitoa varten. Lanan hankinnalla on tarkoitus parantaa radan kilpailu- ja harjoitusolosuhteita, ja lisäksi hanke toteuttaa Pohjanmaan Ravin ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Lanaan on yhdistetty piikki- ja kampalana. Siten se vähentää traktorilla ajoa, kun yhdellä ajolla saadaan tehtyä kaksi erillistä, radanhoidon kannalta välttämätöntä toimenpidettä. Myönnetty tuki ja muu julkinen tuki on yhteensä 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Raviradan järjestämään koululaispäivään Ylivieskan 3.-5.-luokkalaisille saapui noin 300 oppilasta opettajineen. Olipa iloista ja innostunutta porukkaa, kiitos käynnistä!

Seuraavat harjoitusravit ajetaan keskiviikkona 4.6. kello 18. Tervetuloa!